"Sipulifestareilla"



Viikonloppuna oli SUURET SIPULEIDEN MAAHANPANIJAISET  joka on meidän oma jokasyksyinen "suurtapahtuma" mökillä. Osallistujamäärät vaihtelevat perinteisesti yhdestä kahteen sään ja innostuksesta mukaan ja väliajalla on tarjolla tottakai kahvia ja pullaa.
Laskeskelin juuri, että sipuleita tuli tällä kertaa maahan kaikkiaan 260 kappaletta ja siihen vielä muutamat perennat päälle joten nyt on tällä "osallistujalla" ainakin takareidet niin jumissa, että huomaa jotakin tehneensä.


Sipulisatsi sisälsi hyasintteja, laukkoja, liljoja (kolmea eri väriä), narsisseja sekä muutaman extrasipulipussin kaupan päälle. Kaikki sipulit siis enemmän ja vähemmän myyrävapaita. Kylkiäisenä tulleet kymmenen tulppaania istutin liljojen suojiin myyrien kiusaksi mutta voin silti olla ihan sata varma, että yksikään tulppu ei keväällä nouse sen verran hakkeja myyrät ovat tunnetusti tulppaaninsipuleille.

Melkoinen urakka ja hommeli oli näissäkin "festareissa". Ensin odotus, sitten suunnittelu ja järjestely ja lopulta istuttaminen. Lisää haastetta toi vielä se kun hyasintit, liljat ja laukat tulivat samalle alueelle niin että, piti varoa ettei lapiolla tonkaissut toisia ylös kun toisia istutti.

Mukavasti vierähti tämä syksyinen lauantaipäivä omilla "sipulifestareilla" eikä sää päässyt blokkaamaan tunnelmaa, jeh.


Mökillä kukkivat krassit vielä täyttähäkää ja kukinta jatkuu pakkasiin asti. Nyt harmittelen miksi en tullut laittaneeksi krasseja myös parvekkeelle niin olisin saanut ihailla tätä kukkaloistoa myös kaupungissa? Rakastan yli kaiken krassien tuoksua ja kun sen varren katkaisee niin siitä pippurisesta tuoksusta napsahtaa heti lapsuus ja koti mieleen. Näistä pirteistä kukkasista pitää kerätä siemenet talteen, ensi kesää odottamaan, kunhan kypsyvät.


Paprikat ja tomaatit raivasin pois parvekkeelta jo pari viikkoa sitten. Tomaattien sato jäi surkeaksi tai ne eivät yksinkertaisesti ehtineet kypsymään mutta raakileita oli paljon. Paprikat ja chilit sen sijaan ehtivät kasvaa syötävän kokoisiksi ja osa on vielä sisällä kypsymässä ja satoa on syöty ihan sitä mukaan.


Näihin kaupan paprikoista kasvatettuihin suippoihin kasvoi hauskoja ulokkeita. Tälle yhdelle mokomalle kasvoi jopa "korva". Sua kuunnellaan sillä paprikallakin korvat on..heh. Mitähän lie CIA:n paprikavakoojia nämä? :-)) Hei pitääkö olla huolissaan?

Basilika on niin ikään siirretty sisälle ruukkuihin ja persiljat pakastettu. Ensi kesänä taidan laittaa pelkästään paprikoita kun ovat niin satoisia ja helppoja kasvattaa eikä kirvat ja muut tuholaisetkaan niihin iskeneet.

Loppuviikolla tein eka satsin omena chuneytä jonka maustoin omilla chileillä. Chutney on mitä mainiointa makkaran ja liharuokien kyytipoikana, ei tee enää sinappia mieli.

Joulun alla (apua sanoinko joulu? no kuiteskin) kokeilen tehdä chutneytä viikunoista. Hyviä ohjeita löytyy netistä roppakaupalla ja se oma mieleinen makuyhdistelmä ei löydy kuin kokeilemalla.




Näihin herkullisiin tunnelmiin lopetan tältä erää. 
Lupsakkaa viikonalkua ystäväni. 
Katja



The last flowers stand


Ensimmäinen työviikko antoi jo kivasti ryhtiä elämään. Työssäolossa on ainakin se hyvä puoli, että vapaa-aika tuntuu entistä kivemmalta ja kaikin puolin ansaitulta joten pitkästä aikaa viikonloppu oli ihan oikeesti viikonloppu. Edes sateinen sää ei haitannut vaan antoi mitä mainioimman syyn kotoiluun ja puutarhakirjallisuuteen tutustumiseen.


Tulikukat ovat kukkineet jo kuukauden, mutta nauhukset ovat aina niitä viimeisiä kukkioita jotka jaksavat vielä pitkään ilahduttaa loistavan keltaisilla kukillaan, vielä senkin jälkeen kun muut ovat kylmien öiden ja syyssateiden tullen luovuttaneet. Heti sateen jälkeen kimalaiset pörräävät kuin viimeistä päivää mettä etsimässä ja varsinkin nauhuksissa käy melkoinen kuhina. Ne vetävät kuin magneetti kaikenlaisia pörisijöitä ja perhosia.
Harmi ettei tänä syksynä nähty amiraaleja. Aiempina vuosina niitä aurinkoisena päivänä saattoi kukissa olla laumoittain. Minne lie perhoset kadonneet? Päiväperhosiakaan ei tänä kesänä liiemmin ole näkynyt ja niistäkin muutamista joutui moni meillä sudenkorennon saaliiksi. Sudenkorennot kaartelevat aurinkoisella säällä kukkaniityn päällä ja napsivat siellä ruokailevia perhosia. Olen joskus päässyt näkemään kuinka ne nappaavat perhosen käpäliinsä ja perkaavat siivet pois lennossa, huh mitä petoja! Kyllä noille vielä jokin laki pitää löytyä. Sulkapallomailaa olen jo kokeillut ja sähköistä kärpäsläppää kumpikin aika tehokkaita.
Perhosten suojelua on myös poistaa niitä syöviä petoja. :-)


Kesän maalausprojektit eivät vielä loppuneet mökin maalaukseen vaan aiemmin punamultainen sauna-takkatupa sai tummanharmaan uudenuutukaisen maalipinnan. Nyt rakennus sopii paremmin muiden rakennusten joukkoon ja vaikka en ollut maalisävyä mukana valitsemassa tuo topakka harmaansävy oli iloinen yllätys ja osui minusta ihan nappiin. Se antaa rakennukselle sopivan hämyisen ilmeen joka sopii saunan ja takkatuvan idylliseen lookiin. Ihan perfecto valinta man!


Sipulikukkapakettia odottelen edelleen saapuvaksi. 
Sain tänään ilmoituksen, että paketti on nyt pakattu ja lähetetty. 
Kyllä se tästä vielä iloksi muuttuu. 
Sitä odotellessa.

Mukavaa alkuviikkoa ja kuulumisiin.
Katja





Arvonnan voittajat



Arvonta on suoritettu! 

Ensiksi haluan kiittää kovasti kaikkia arvontaan osallistuneita
 ja paljon kiitoksia myös monista ihanista sydäntä lämmittävistä kommenteistanne 
ja kiinnostuksesta blogiani kohtaan.

Mutta pidemmittä puheitta, en aio pitää teitä enempää jännityksessä, 
siispä suoraan asiaan. 

Arvonnassa oli kolme palkintoa ja onnetar suosi seuraavia onnekkaita.

Ensimmäisen palkinnon Hanna Raskun kirjan Kaunista ja vihreää 
voitti Titti (blogista Titin Blogi). 
 Onneksi olkoon!

Toisen palkinnon Susanna Uusitalon ja Ritva Tuomen kirjan Luonto sisustaa
voitti Sanna (blogista Elli ja Pii).
Paljon onnea!

Kolmannen palkinnon Body Shopin yllätyslahjan
voitti Ansku (blogista Tuuli Annikan tuvassa).
Onnittelut!


Vinkkaan tässä samalla, 
että syksyn aikana on tulossa vielä ainakin yksi kiva arvonta lisää. 
Koskaan ei voi tietää ketä onnetar silloin suosii.

Reipasta viikonloppua kaikille ihanille lukijoilleni.

Katja

Syys ei ole = ikävyys


Tällä viikolla on ollut kiva polkea töistä kotiin aurinkoisessa säässä, 
vaikka aamut ovat olleet koleita ja sormia palellut ohjaustangolla, 
niin iltapäivällä palatessa on tullut kunnon hiki pyörän selässä. 
Samalla on saanut bongailla syksyn merkkejä 
ja ihailla auringossa kylpeviä puutarhapihoja. 
Mikä sen mukavampaa työmatkaviihdettä.


Maanantaina oli paluu töihin pitkän vuorotteluvapaan jälkeen. 
Tunnelma oli yhtä odottavan jännittynyt kun naapurillani,
 joka hehkutti alkuviikosta lähtevänsä Kirgiisiaan. 
Nyt pitäisi pikkuhiljaa ohjelmoida itsensä takaisin arkimodeen,
 tasapainottaa työ ja vapaa-aika. 
Uuteen päivärytmiin oppiminen ottaa vielä oman aikansa.


Arjen alkaminen tarkoittaa myös enemmän koti-iltoja ns. kotoilua,
 kun työpäivän jälkeen ei aina yksinkertaisesti jaksa muuta. 
Nautin jo pelkästään siitä kun voin iltaisin kaivaa esiin käsityön 
ja istahtaa sohvan nurkkaan kuuntelemaan samalla musiikkia 
tai katselemaan töllöä "aivot narikassa".


Työmatkoilla olen heti alkuunsa saanut hyviä "muistutuksia" varovaisuudesta.
Ensin säikähdin pyörän editse loikkivaa oravaa ja sitten säntäileviä koulupoikia, 
molemmat hyvänä opetuksena siitä, että liikenteessä pitää olla aina valppaana.


Syksyssä on ainakin yksi asia josta tykkään aivan erityisesti, 
se on sisustaminen.
Sisätiloihin siirtyminen saa sisustuskärpäsen päässäni surisemaan
ja kohta huomaan hakeutuvani kauppojen sisustuslehtilehtihyllyille,
Pinterestiin ja sisustusblogeihin fiilistelemään kauniita koteja.
  
Laitoin teille kuvia tämän hetken sisustuksesta.
Samalla oli ihan kiva katsella omaa kotia, kesän jälkeen, kameran silmin.
Reipasta syksyn alkua!
Katja

Syyskesän puuhia


Tilaamani kukkasipulipaketti pitäisi saapua postiin lähipäivinä. Malttamattomana jo odotan, että pääsen fiilistelemään sen sisältöä. Täällä onkin näpit "syyhynneet" kovasti istutuspuuhiin ja odottavan aika on ollut pitkä, nyt kun olisi mitä mainioin sää puutarhatöihin.
Joko teillä lukijat on sipulit istutettu vai odotetaanko sielläkin yhä syksyn"puuha"pakettia saapuvaksi?


Viikonloppuna sain kuitenkin jo istutettua maahan osan salkoruusun ja jaloritarinkannuksen taimista (tästä siementilauksesta voit käydä lukaisemassa TÄÄLLÄ). Salkoruusun eri värimuotojen kasvussa huomasi nyt selviä eroja. Jotkin olivat jo varsin roteviksi kasvaneita alkuja kun taas toiset vielä hentoisia. Jokin ötökkä oli järsinyt osasta lehdet kokonaan, mutta onneksi siemeniä tuli kylvettyä sen verran runsaasti, että kaikista väreistä sain siitä huolimatta vielä hyvät alut maahan.

Ritarinkannukset itivät salkoruusuja paljon hitaammin ja näyttivät riittävän topakoilta istutettavaksi. Päätin istuttaa ne suojaisaan rantapenkkiin kasvipengerryksen seinustalle jossa kukinnot on tarpeen vaatiessa helppo tukea puuseinää vasten.


Kivirappujen sementtivalu näyttää kovettuneen kestäväksi. Luontoäiti saa nyt vapaat kädet somistaa portaat vihreällä sammaleellaan. Tuo uuden ja vanhan rapun sauman väriero näkyy vielä niin järkyttävän selvästi, huh.

Viikonloppuna en malttanut olla suunnittelematta jo rappujen reunan istutuksia. Toteutus jää kuitenkin melko varmasti ensi kevääseen, jos ei nyt ihan tosi pitkä ja lämmin syksy tule. Kiva olisi saada sekin pian valmiiksi.



Rinteen kotkansiipisaniaiset ovat vallanneet alaa vuosi vuodelta ja nyt ne ovat hukuttaneet alleen lähes kaikki siihen istuttamani kuunliljat. Onneksi hostat ovat sinnittelijöitä (olen sen monesti huomannut) mutta ne pitäisi kaivaa saniaisviidakon keskeltä näkösälle. Keväällä niiden löytäminen olisi vieläkin haastavampaa kun hitaasti kasvavat lehtiversot peittyvät hetkessä saniaiskasvuston varjoon.


Nurmikon reunassa on toinen kuunliljavyöhyke. Pian lehtiruusukkeet peittävät koko reunan. Hostien kukinnot kääntyvät kaikki alarinteeseen päin joten jos mielii niitä ihailla joutuu menemään rinteen alapuolelle. Tänä syksynä kukinta onkin runsasta.


Tämä kesä ei ollut paras mahdollinen hernekasveille. Ruusupavun kasvatus oli ihan mahdottoman vaikeaa. Kylvin pavut alkukesällä terassilaatikkoon jossa ne eivät itäneet. Sitten idätin pavut sisällä purkeissa ja istutin taimet laatikkoon mutta kolea alkukesä teki taas tepposet. Mutta en lannistunut vieläkään vaan kylvin kolmannen erän (kolmas kerta toden sanoo mantraa mielessäni hokien) heinäkuun alussa uudestaan laatikkoon joista jokunen pitkän odottelun jälkeen viho viimein onnistui ja kukkii nyt vihdoin kermanvalkoisin kukin. Näitä kukkia täytyy nyt ihailla koko vaivan edestä.


Arabella on ilahduttanut puutarhuria tänäkin kesänä. Se on kukkinut yhtenä kukkamerenä aurinkoisella seinustalla. En ole vielä koskaan nähnyt siinä noin paljon kukkia. Tästä kiitollisesta kukkijasta olen alkanut pitämään koko ajan enemmän ja enemmän. Voiko tästä olla tykkäämättä?


Terassin Suomi-100 ruukkuistutuksessa eivät valkoiset tuoksuherneet niinikään itäneet. Muutama onneton verso nousi elokuussa ja eikä kukinnasta ole tietoakaan.
Istutuksen orvokit sen sijaan kukkivat koko kesän runsaasti ja jatkoivat kasvuaan joutaviin hernekeppeihin nojaten yhä ylemmäs korkeuksiin. Näin korkeaa orvokki-istutusta minulla ei koskaan ollut. Taidan laittaa ensi kesänäkin tukikepit orvokeille. Näyttää näinkin kivalle.


Ihanan aurinkoista ja reipasta alkavaa viikkoa!
💛
Muistakaa osallistua arvontaan (sivupalkista löytyy pikalinkki arvontasivulle).

Katja





ARVONTA


Lukijoiden iloksi järjestän täällä blogihistoriani ihka ensimmäisen arvonnan jossa on tästä syystä jaossa kolme ihanaa palkintoa.

1. Palkinto 
Hanna Raskun upea kirja Kaunista ja vihreää
Kirjan esittelyn löydät TÄÄLTÄ.



2. Palkinto 
Susanna Uusitalon ja Ritva Tuomen kirja Luonto sisustaa
Tämän kirjan esittelyyn pääset TÄÄLTÄ.



3. Palkinto
Pienenä muttei vähäisinpänä, Body Shopin yllätyslahja (joka sopii varmasti kaikille).



Arvonnan säännöt 

Yhdellä arvalla mukana
Liittymällä blogini lukijaksi (klikkaamalla sivupalkissa lukijat kohdassa lue-nappia). Olemalla sitä jo ja näiden lisäksi jättämällä kommentin tähän postaukseen. 
Otan kommenteissa mielelläni vastaan sekä risuja että ruusuja avuksi blogini kehittämiseen. 

Kahdella arvalla mukana
Toisen arvan saat seuraamalla pale red rose blogiani blogit.fi:ssa (jonne pääset klikkaamalla sivupalkissa olevaa Blogit.fi-sinistä pikalinkkikuvaketta).

Kolmella arvalla mukana
Kolmannen arvan saa edellisten lisäksi vielä kertomalla tästä arvonnasta omassa blogissa tai liittämällä siitä kertovan linkin tai kuvan oman blogiin (esim."rahaamalla" ylin arvontailmoituskuva ensin työpöydälle ja siitä siirtämällä oman blogin sivupalkkiin bloggerin muotoilutyökalun avulla).

Arvonta aika on 1.9.2017 - 8.9.2017 klo 24 asti.

Muista kirjoittaa kommenttiin samalla kuinka monella arvalla olet mukana 
sekä anonyymit kommentoijat muistakaa lisätä s-postinne kommenttikenttään myös.

Arvonta suoritetaan lauantaina 9.9.2017 ja onnettarena toimii minun oikea käteni.

Huom! En lähetä voittoja ulkomaille.

Arvonta alkaa nyt.

Onnea arvontaan, JIIIHAAAA!

Katja




Kirjaesittely + iloinen ylläri lukijoilleni


Käväisin tänään kirjakaupassa tutustumassa syksyn kirjatarjontaan. Ensin puutarhakirjoista käsiini tarttui Sanna Raskun (Kukkala-blogista) aivan uuden uutukainen kirja; Kaunista ja vihreää.
Kirjan ulkonäkö oli juurikin niin viehättävä, että se sai oitis tarttumaan kansiin ja tutustumaan sisältöön lähemmin. Kirjassa on kaikkiaan 159 sivua ja juuri sopivasti asiatekstiä viehättävien kuvien lomassa ettei sen lukeminen ole puuduttavaa.


Kirjasta löytyy raikkaita inspiroivia kuvia joiden lomassa on sopivasti vinkkejä puutarhaan ja kasvimaalle kuin myös parvekkeelle ja vihersisustamiseen, joka tekee siitä oivan kumppanin sohvannurkkaan sateisena päivänä.


Kirjassa annetaan ohjeita ja ideoita esimerkkikuvien avulla kasveilla somistamiseen niin sisällä kuin ulkona. Kuvat ovat yksinkertaisen selkeitä ja sanalla sanoen viehättäviä, että pelkästään niitä katselemalla jo inspiroituu.
Ja kuten kirjan takakannen esittelyssä kerrotaan: Tämän kirjan oivalluksilla tuot vihreyttä jokaiseen päivään! Jokaisen puutarhaihmisen toivekirja siis.


Toinen ostos oli tämä Sanna Uusitalon ja Ritva Tuomen viehättävä kirja; Luonto sisustaa.


Tässä kirjassa kiinnosti juuri mahdollisuus hyödyntää luonnosta löytyvää "askartelumateriaalia". Kirjasta löytyy kaikkiaan 60 kivaa ideaa piensisustukseen.
Jokaisen ohjeen alussa on ensin luettelo tarvikkeista jota seuraa selkeä työohje.


Materiaalit töihin löytyvät helposti kotipihalta tai lähimetsästä. Parasta kirjassa on myös helpot ohjeet joita seuraamalla ei suurta epäonnistumisen vaaraa ole (ja persoonallisuushan on aina plussaa). Erityisen viehättävän projekteista tekee niiden luonnonmukaisuus ja materiaalien edullisuus. Tiivistetysti; kekseliäisyys, luovuus ja luonto ovat oiva yhdistelmä tässä kirjassa. 


Ja sitten lopuksi otsikossa lupaamaani yllätykseen. 
Huomenna julkaisen blogissani ihka ensimmäisen arvonnan ja siitä ilosta nämä esittelemäni upeat kirjat tulevat olemaan arvonnan päävoittoina. 
Joten jos nyt kiinnostuit kirjoista 
ja haluaisit ne itsellesi
 lämpimästi tervetuloa huomenna blogiini osallistumaan. 
Arvonta alkaa siis vasta huomenna 1.9.2017 ja postaan siitä tuolloin erillisen ohjeen, tässä postauksessa ei siis voi vielä osallistua. 
Kuulumisiin pian..

Katja